maanantai 27. maaliskuuta 2017

Laatuaikaa rakkaan kanssa; pieni irtiotto remontista ja arjen tohinoista

*Kaupallinen yhteistyö, Hotel Rantapuisto

Viimeiset viikot ovat olleet melkoista uurastusta; mies on painanut raksalla pitkää päivää, sillä aiemmin sovitut eristeiden asennuspäivät painoivat päälle, ja paljon oli saatava valmiiksi viime viikon loppuun mennessä!

Minä siinä sivussa iltaisin kuskasin isompaa poikaa harrastuksiin, ja koetin pitää arjen rullaamassa - vähän sellainen raksalesken kohtalo, mutta en valita; muutamassa viikossa raksan valmistuminen on pyörähtänyt isoin askelin lähemmäs, ja suuri kiitos siitä kuuluu miehelleni!

...Siksipä olin niin iloinen, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta viedä mies ansaitulle hengähdystauolle, pois kotinurkista ja kauas raksasta, Hotel Rantapuistoon! ...Tai no kauas, ja kauas; noin tunnin ajomatkan päähän kotipihasta! ;)


Meidät majoitettiin hotellin Seaside -siipeen, aivan meren rantaan; ikkunoista aukesi kaunis männikkörinne ja jäinen merimaisema! Ikkunan äärellä tulikin vietettyä useampi tovi ihastellen...


Ehkä parasta, mitä osasimmekaan kuvitella rankan viikon jälkeen, oli meille varattu rantasauna ja höyryävä palju!

Astuttuamme Seaside -siiven ulko-ovesta, astelimme muutamat portaat lähes alkuperäisessä asussaan olevaan rantasaunaan. Kuin kesämökillä olisimme olleet. :)

**Noista Rantapuiston rakennuksista ja arkkitehtuurista enemmän myöhemmässä postauksessa - luvassa runsaasti valokuvia tuosta 1960 -luvulla rakennetusta, Pohjoismaiden Yhdyspankin omistamasta entisestä Unitas -opistosta!


Rakastan tällaisia männikkörinteitä kallioineen ja 1960 -luvun arkkitehtuuria. Voin vain kuvitella, miten upea paikka on kesällä!

Miehen kanssa todettiinkin, että kesällä pakataan lapset mukaan, ja tullaan koko perheen voimin uudelleen! :)


Rantasaunalla meitä oltiinkin jo odoteltu, ja pöytään oli katettu tervehdys kokilta meille kahdelle... Miten ihanaa olikaan istahtaa yhdessä alas kaikessa rauhassa, ihan kahdestaan ja keskittyä hetki herkutteluun! Ja vaikka puheenaiheet aina välillä sivusivatkin remonttia, niin stressi ja kiire olivat kaukana.


Tässä rantasaunassa oli juuri sellaista ihanaa mökkisaunan tunnelmaa, jota omaankin kotisaunaan olemme halunneet. Vaikka tarkoitus oli unohtaa remontti, niin tämä paikka sai aikaan monenmoista inspiraatiota!


Alla maisema pukuhuoneen ikkunasta merelle:

Ja vaikka rantasauna oli suuremmallekin porukalle sopiva, niin silti tunnelma oli kuin vanhassa pihasaunassa saunoessa.

Miehen kanssa pohdittiin, että täällähän voisi ystäväporukankin kanssa kokoontua saunoen ja iltaa istuen. Kesällä pulahtaisi saunan päälle mereen uimaan ja istuskelisi saunan terassilla ilta-auringossa.

Huomaa ihanat verhot pesutilan ikkunoiden välissä - tahtoisin samanlaiset omaankin pesuhuoneeseen:

Alla maisema pesutilan ikkunoista:

Tumma, savusaunaa muistuttava sauna oli juuri meidän makuumme! Saatiin siinä löylyissä istuessa, ja merimaisemia ikkunoista katsellessa myös uusia ideoita oman saunamme suhteen, ja sovittua yksityiskohtia liittyen saunan materiaaleihin ja sävyihin - juuri samanlaista tunnelmaa pyrimme luomaan myös omassa remontissamme.

Eikä ollut tämän saunan löylyissäkään valittamista! ;)


Paljuun ei tarvinnut vauhdilla juosta, sillä sää oli meille armollinen; kaunis, kuulas ilta, ilman vesisateita, eikä edes tuullut mereltä!

Luonto rantasaunan ympärillä oli valtavan kaunis, ja sulavan jään palaset näin valokuvausta harrastavan ihmisen silmiin käsittämättömän upeita. Ja kuinka ilta-aurinko hohtikaan lumoavissa väreissä, ja väritti puiden latvat kultaisiksi!

Puitteet paljussa rentoutumiseen olivat täydelliset!


Oli fiilis rento ja hymy herkässä, kun pari tuntia saunottiin, paljuiltiin ja höpöteltiin kahdestaan. :)

Alla oleva valokuva oli tarkoitettu alunperin ihan omaan kotialbumiin ja mummulaan lähetettäväksi kiitokseksi lapsivapaasta hetkestä, mutta ihan pakko oli jakaa teillekin, sillä en tosiaan muista milloin viimeksi olisi näin reteä hymy tallentunut kameraan!

...Iso kiitos hymystä kuuluu myös tuolle vesipedolle, joka jokaisena päivänä saa minut yhä edelleen nauramaan - ja kikattelemaan kuin ensitreffeillä! <3


Siinä saunoessa, paljuillessa, höpötellessä ja naureskellessa kului kuin huomaamatta pari tuntia - vain valokuvat laskevasta auringosta ja hämärtyvästä illasta, sekä syttyneet pihavalot, paljastavat illan saapuneen Rantapuistoon.


Saunan ja paljuilun jälkeen meitä odotti kolmen ruokalajin illallinen Ravintola Rantapuistossa. En 'valitettavasti' ehtinyt tallentaa kameralla kuin tämän herkullisen alkuruuan (kuva alla), punajuurta ja vuohenjuustoa, kun kaikki valot sammutettiin ja osallistuimme Earth Hour -tapahtumaan illastaen kynttilän valossa.

Pääruokana nautimme molemmat ylikypsää karitsan entrecôtea (juuresragout ja perunapyre), ja jälkiruoaksi valitsimme herkullista tummasuklaakakkua, joka tarjoiltiin vadelmasorbetin kera. Herkullista!


Mietimme illalliselta huoneeseen käsikynkkää kävellessä, että koska viimeksi olemme ehtineet istumaan kahdestaan puoleksitoista tunniksi ruuan ääreen juttelemaan... Kyllä nämä päälle painavat ruuhkavuodet verottavat tällaiset hetket arjesta, vaikka kuinka koettaisi muistaa pyhittää aikaa myös kahdestaan olemiselle.

Ja toisaalta taas oli ihanaa huomata kuinka edelleen, kaiken arjen tohinan kuorruttaman elämän keskelläkin, meillä riitti tuntikaupalla puheenaihetta! <3 ...Eikä kaikki aiheet edes koskeneet lapsia tai remonttia... ;)

Lisää valokuvia viime lauantain tunnelmista löytyy myös Instagramista, @villakotiranta.

Lupaan palata huomenna uudelleen blogin ääreen, ja jakaa valokuvia myös sunnuntailta; vietimme aikaa Rantapuistossa tehden kävelyretken merenrannalla - laitan valokuvia noista upeista maisemista jakoon huomenna!

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Raksaviikonloppu; parisuhteen laatuaikaa remontin parissa - ja uusissakin maisemissa!

Raksalla aherretaan kovaa vauhtia eristämisen parissa; keskiviikkona saatiin vaahtoeriste paikoilleen, ja lauantaina saapui - pienen viivästymisen jälkeen - myös puhallusvillakin.

**Tuosta puhallusvillasta enemmän juttua, kera valokuvien, ensi viikolla!

Samaan aikaan, kun yläkerrassa pöhisivät puhallusletkut, alakerrassa eristettiin kovaa vauhtia seiniä Finnfoam -levyillä. Mies oli leikannut levyt mittaan valmiiksi, ja minä pääsin asennustöihin!


Ensimmäistä kertaa olin näissä hommissa, mutta miehen hyvällä opastuksella pääsin nopeasti kärryille; levy nostettiin paikoilleen vanerin palasten päälle, ja kiilojen avulla aseteltiin niin, että levyn ympärille jäivät tasaiset raot, ja levyn etureuna meni tasan - tai hieman alle - ympäröivän rungon etureunan kanssa.

Sitten 'liimaus' paikoilleen pienellä määrällä uretaania, ja annetaan kuivua.


Uretaanin kuivettua, ja Finnfoam -levyjen asetuttua tukevasti paikoilleen, poistettiin kiilat ja vanerin palaset. Ympärille, eristelevyn ja rungon väliin, pursotettiin lopuksi tasaisesti uretaania.

Tässä olikin suurin harjoittelu, että sai sopivan määrän uretaania noihin väleihin... Alla kuva ensimmäisestä pursotuksestani - uretaani kun tahtoo laajeta melkoisesti, niin ensimmäisistä yrityksistä jäikin sitten jokusen verran vielä pois leikattavaakin...


Alakerran oleskelutilaan saatiin eristeet melko pitkälti paikoilleen, samoin pukuhuoneeseen.

Vielä jäi näitä hommia muillekin päiville - hyvää askartelua, kun odottelemme yläkerran puhallusvillan kuivamista - sillä jouduimme jättämään leikin hieman kesken, koska...


...Hyppäsimme näihin tunnelmiin viettämään ansaittua laatuaikaa kahdestaan miehen kanssa, nauttien pientä lomaa remontista ja arjen askareista! Oli hymy herkässä koko viikonlopun! :)


Käy kurkkaamassa mistä on kyse Instagramista, @villakotiranta! Lupaan palata tähän ihanaan hemmotteluviikonloppuun, sekä upeaan 1960-luvun helmeen myös täällä blogissa heti huomenna.


Olo on kuin lomalla olisi oltu kauemminkin kuin viikonloppu - akut ladattu uuteen viikkoon, niin töissä kuin raksallakin ahertaen.

Voimia kaikille tulevaan viikkoon, ja toivotaan aurinkoisia päiviä koko maahan! Kevät, saavu jo kera lämpimien päivien!

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kevättä kohti, ja lämpöä tupaan!

Tiedättekö mitä alla olevassa valokuvassa on?


Vaahtoeristettä! :)

Eli Villa Kotirannan eristystoimet polkaistiin käyntiin keskiviikkona, kun betoniset välipohjat ja yläpohja peittyivät hengittävään vaahtoeristeeseen!

Talon eristäminen onkin meillä melkoinen palapeli, sillä noiden betonisia välipohjia ja yläpohjaa lukuunottamatta yläkerran lattiaan ja seiniin tulee puhallusvilla (Ekovilla), ja kaltevat kattopinnat ja kellarikerroksen seinät eristetään Finnfoam -levyillä.


Miksikö vaahtoeristettä käytettiin, eikä ainoastaan puhallusvillaa?

Vanhan rakennustavan mukaisesti talon betoniset välipohjat ovat yhtenäisiä sokkelin kanssa, joten kylmän hohkaminen lattiasta estettiin käyttämällä näissä haastavammissa kohdissa eristyskyvyltään tehokkaampaa vaahtoeristettä.

Lisäksi yläpohjaan päätettiin ottaa 20cm kerros vaahtoeristettä, jonka päälle tulee vielä puhallusvilla, sillä välitila on sen verran matala, että puhallusvillaa ei olisi saatu kaikkialle yläpohjaan riittävän paksua kerrosta. Ajan saatossa puhallusvilla saattaa myös painua hieman, joten kaikkein matalimmissa paikoissa puhallusvillaa olisi lopulta saattanut olla todella matala kerros.


Pitkään mietittiin, otetaanko pelkkä puhallusvilla, vai pelkkä vaahtoeriste, vai lähdetäänkö yhdistämään näitä eristysmuotoja. Minä nostin heti käteni pystyyn, ja totesin, ettei projektimme sisustusvastaavan tarvitse olla analysoimassa vaihtoehtoja, vaan rakennevastaavamme saa vapaasti tehdä tutkimustyötä projektiaikataulun puitteissa, ja esittää sitten ratkaisunsa projektin budjettitoimikunnalle. ;)

Eli mies rakennustekniikasta enemmän ymmärtävänä pyöri asian parissa viikon, tai pari, ja minä kuuntelin toisella korvalla ja nyökyttelin sopivissa kohdissa. :D

....Viisautta on myöntää, kun oma tietotaito ei riitä, ja antaa fiksumman hoitaa homma kunnialla maaliin!


Sen verran itsekin tähän vaahtoeristeeseen tutustuin, että selvittelin sen toimivuutta vanhan talon remontointiin. Ja sehän toimii - sopii niin uudiskohteisiin, kuin raksamme kaltaisiin saneerauksiinkin!

Tällaisiin argumentteihin törmäsin;
- Täysin hengittävä materiaali
- Parantaa sisäilman laatua
- Yhdistää villan ja uretaanin parhaat puolet
- Eristysarvoltaan tehokkaampi kuin villa

Vaahtoeriste ruiskutetaan suoraan kohteeseen, ja se laajenee täyttäen kaikki mahdolliset kolot! Mies ottikin hieman videota tuosta eristyksen asentamisesta - tuo video löytyy Instagramista, vinkvink!

Alla kuva tupakeittiöstämme, jossa vajaa puolet lattiasta vaahtoeristeellä, ja loput tulee puhallusvillalla:

Vaahtoeriste ruiskutettiin keskiviikon aikana, joten melkoisen nopeaa oli asentaminen - ja vaahto kuivui samantien, eli päiviä tai viikkoja ei tarvitse odotella, kuten puhallusvillan kanssa!

Puhallusvilla saapuukin sitten vuorostaan tänään! :) Tarkoitus olisi saada nekin päivässä puhallettua, mutta olemme valmistautuneet kahden päivän urakkaan. Tosin emme siis itse puhallusvillaa asenna, vaan asennusmiehet tulevat töihin.

Puhallusvillan piti alunperin saapua jo eilen, mutta heidän edellisessä kohteessaan oli sattunut jokin viivästys, joka sitten kertautui viivästyksenä meille - tosin onneksi vain yhden päivän viiveenä.

Alakuvassa makuuhuoneemme, jonka betoninen välipohja myös peitettiin vaahtoeristeellä:

Isomman pojan huoneen (alla oleva valokuva) nukkumaparven katto eristettiin Finnfoamilla, ja välitilan ja makuuhuoneen välinen seinä sai eristeeksi vaahtoeristeen. Seinään jäi kulkuaukko välitilaan, joka peitetään luukulla.


Alla oleva valokuva on otettu käytävän seinästä, johon vaahtoeristettä asennettiin ~metrin levyinen kaistale. Kaikkiin seiniin on tarkoitus tulla puhallusvilla, mutta talostamme tuli tässä sivussa referenssikohde; seinään tulee muille osille suunnitelmien mukaisesti puhallusvilla, ja vuoden kuluttua asentamisesta tulevat vaahtoeristeen asentajat takaisin lämpökameroiden kanssa kuvaamaan seinän - sekä vaahtoeristeen että puhallusvillan osalta. Mielenkiintoista!


Tänään luvassa parisuhteen laatuaikaa - kera puhallusvillan asentajien - kun miehen kanssa lähdetään kohta raksalle yhdessä! Parhautta! :)

Tarkoitus aloittaa alakerran eristäminen lauantaina sillä aikaa, kun yläkerran eristys valmistuu, ja jopa päästä laittamaan ensimmäisiä levyjä alakerran seiniin. Vihdoin asiat alkavat etenemään vauhdilla!

Ihan järjettömän rankka pari viikkoa kyllä takana, kun eristeiden saapumista edeltäviä töitä on mies ahertanut raksalla, ja minä puolestaan olen pitänyt kotirintamaa pystyssä töiden ohessa. Toisaalta juuri miehen kanssa todettiin, että hyvä lyödä tällaisia aikatauluja - kuten lyödä ajoissa lukkoon päivän tarkkuudella eristeiden asennus, tai keittiön saapuminen - niin varmasti tulee sitten tehtyäkin rivakasti. Onhan tässä jo harrastusmielessä tätä remonttia näprättykin kolme kevättä.... ;)

Meillä onkin pitkästä aikaa lapsivapaa viikonloppu, laatuaikaa raksalla ja vähän luksustakin palkkioksi arkeen, mutta tuosta elämyksestä enemmän tänään illemmalla Instagramissa, ja huomenna blogissa! <3

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

torstai 23. maaliskuuta 2017

Helena Tynellin Pala -maljakko [#tulppaanitorstai]


Huomasin juuri, että olen viimeksi osallistunut #tulppaanitorstai -haasteeseen täällä blogissani lähes tarkalleen vuosi sitten; 24.3.2016. Oli jo siis aikakin tarttua toimeen! :)

...Klikkaamalla tuota päivämäärää pääset kurkistamaan tuohon vuoden takaiseen postaukseen - kävin mielenkiinnosta itsekin kurkistamassa, mille tyylini valokuvata näytti tuolloin. Onhan se muuttunut vähäsen tässä matkan varrella! ;)

Tasan kahden viikon kuluttua juhlistetaan muuten blogini kaksivuotista taivalta - kuin myös remonttiprojektimme kolmatta kevättä! Aika on mennyt vauhdilla - ja toisaalta, nyt kun ollaan loppusuoralla ja maali häämöttää jo näkyvissä, tuntuu, että jokainen viikko on tuskaisan pitkä, kun tahtoisi vain jo päästä muuttamaan! Mutta juhlistetaan näitä molempia vuosipäiviä tulevina viikkoina - pientä arvontaakin on merkkipäivän kunniaksi luvassa lähiaikoina... ;)


Mutta takaisin päivän teemaan, eli tulppaaneihin;

Inspiraation osallistua tällä viikolla sain paikalliselta Facebook -kirppikseltä tekemäni löydön myötä. Kävin itse asiassa jo viime viikolla noutamassa tämän Helena Tynellin Riihimäen Lasille 1964 suunnitteleman Pala -maljakon, mutta päätin viikonloppuna ottamani valokuvat säästellä tähän torstaiseen valokuvahaasteeseen.

Tämä maljakko oli hyvä esimerkki siitä, että aina kannattaa hihkaista itsensä jonoon, kun löydät jotain, mitä todella haluat; vaikka edessäsi jonossa olisi monen monta ottajaa, kumma kyllä suurin osa tuntuu aina katoavan tavoitettavista, kun noudon aika olisi...


Googlailin taustoja tälle Pala -maljakolle, ja selvisi, että näiden valmistus ajoittuu vuosille 1964-1976. Viisi eri kokoa, ja viisi värivaihtoehtoa; kirkas, keltainen, vihreä, sininen ja ruskea.


Hintapyyntö näistä maljakoista (hyväkuntoiset) tuntuu olevan ~30-40€, mutta löysin omani huimaan 3€ hintaan! Syynä matalalle hinnalle oli pienen pieni särö maljakon yläreunassa, takakulmassa, jota ei edes huomaa ellei erikseen osaa katsoa. Eli ei haittaa minua ainakaan!

Harvoinpa ostan tällaisia esineitä 'sijoitusmielessä', vaan puhtaasti kodin kaunistukseksi, jolloin pienet säröt eivät haittaa - niin kauan kuin ne eivät vaikuta käytettävyyteen.


Pirkka -tulppaanit maljakkoon tarttuivat mukaan kauppareissun yhteydessä lähikaupasta. Tahdoin väriltään pinkit tulppaanit tähän keltaiseen maljakkoon - hauska kontrasti väreissä, ja toisaalta myös todella keväinen asetelma!

...Violetit kukkaset kävisivät tähän maljakkoon myös kauniisti... ;)


Valokuvasin näitä tulppaaneja enemmänkin, ja ajattelin pitkästä aikaa ehtiä tsemppaamaan ja laittamaan valokuvia myös tuonne rinnakkaisblogimme, Something else -photoblog, puolelle. ...Nolostuttavan vähiin ovat jääneet valokuvaamiseni tämän menneen talven aikana, ja blogin ylläpito on valitettavasti jäänytkin pääasiassa ystäväni Mian harteille... Mutta ehkä kevät valoisine iltoineen tuo muutaman lisätunnin päiviini, ja ehdin välillä vaikka jalkautua luontoonkin kameran kanssa! ;)



Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...